Suvimäen Klubitalo

Suvimäen klubitalolla käymisestä…

Hei!

Haluan kertoa teille kokemuksia Suvimäen klubitalon käymisestä, jäsenenä. Tahdon lämpimästi suositella käymistä Suvimäen klubitalolla. Täällä on rento ilma piiri, ja minulla on täällä turvallista olla. Parasta täällä käymisessä on että saan olla rohkeasti oma itseni, eikä minun tarvitse hävetä täällä käymistä. Käyn täällä sen takia, etten jäisi neljänseinän sisälle, ja sen takia, miksi käyn täällä kun minulla on ongelmia mielenterveyden kanssa.

Täällä talossa pystyn unohtamaan kuitenkin sen ja voin rohkeasti jutella ohjaajien tai klubilaisten kanssa siitä miten on mennyt arjessa elämiseen tai ihan muuten vaan jutella. Jos ei halua tehdä mitään voi seurustella ihmisten kanssa tai tehdä kone asioita, Täällä mm olen oppinut kahvilan pitoa, ja siihen kuuluvaa kassalla rahojen laskemisessa ja  keittiössä oppimia taitoja, kuten esimerkiksi leipomisessa ja ruuan laitossa. Parasta siellä on kun oppii ruuanlaitossa olevia uusia ruokareseptejä mitä en ole aikaisemmin osannut valmistaa .Työ ja opinto yksikössä taas tykkään kuvittaa ja kirjoittaa blogipäivityksiä.

Minulle itseilmaisu on todella tärkeää, siksi tykkään kuvittaa ja kirjoittaa ajatuksia paperille sillä se on minun tyylini tehdä asioita mistä pidän. Jos tarvitsen jossakin apua tai minulla on huolia, käännyn rohkeasti ohjaajien puoleen. Täällä ohjaajat ovat mukavia, ystävällisiä ja luotettavia. Käyn Suvimäen klubitalolla aina keskiviikkoisin. Silloin meillä on kasvisruokapäivä. Kasvisruuat ovat täällä todella herkullisen makuista. Parasta on että saa välillä tuoretta sämpylää, sekä ruuan yhteydessä raikasta ja terveellistä salaattia missä on ravitsevia vihanneksia.

Muistan kun tulin tänne ensimmäistä kertaa, olin hyvin ujo, ja arka ja istuin monesti nurkassa kyhnöttämässä enkä puhunut paljoakaan, ja olin usein omissa maailmoissani, sekä hyvin mietteliäänä, mietin siinä vaiheessa että ”mitäs jos en kuulu joukkoon”? Mutta kun tutustuin taloon ja klubilaisiin koin siinä melko nopeasti, että tämä paikka tuntuu turvalliselta ja minulla ei olisi mitään hätää. Voin siis sanoa omasta kokemuksesta, että minut otettiin hyvillä mieliin vastaan ja otetaan edelleenkin, Siinä vaiheessa tunnen itseni tervetulleeksi ja se saa piristystä päivääni, sekä paljon hyviä syytä jatkaa täällä. Ei haittaa, jos sinua jännittää, sillä hyvin se menee!

Kannustan sinua rohkeasti tutustumaan Suvimäen paikkoihin ja täällä työskenteleviin ihmisiin! Olen saanut lisää itseluottamusta ja kokemusta siihen että uskallan yrittää. Odotan aina keskiviikkoa, siksi että pääsee näkemään ihmisiä ja pääsen piirtämään. Ihan aina en saa inspiraatiota kirjoittaa tai piirtää. Silloin on hyvä hetki hengähtää ja huokaista ja laittaa rentouttavaa musiikkia soimaan ja siinä vaiheessa saan syyn jatkaa ja yrittää uudestaan, antamatta periksi. Jos en kävisi Suvimäellä, uskoisin arki viikkoni olleeni hyvin sumuista ja utuista ja hyvin takkuista. Täällä järjestetään myös paljon vapaa-ajan toimintoja mihin voi rohkeasti osallistua, jos haluaa.

Lopuksi haluan kiittää henkilökuntaa, ja ohjaajia siitä että olen saanut olla Suvimäellä .Haluan jatkossakin käydä täällä sillä tämä paikka tuo arkeeni sekä mieleeni lisää valoisuutta, avoinmuutta, ja mukavaa vaihtelua arkeeni. Kiitos kun luit uusimman blogitekstini!

Henna-Riikka

Norway calling

Mikä ihmeen Erasmus+ ?

Nuorille ja aikuisille Erasmus+ -tarjoaa mahdollisuuden lähteä ulkomaille laajentamaan osaamistaan. Ulkomaankokemus vahvistaa muuttuvassa työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavia avaintaitoja ja osaamista, avartaa maailmankuvaa ja parantaa itsetuntemusta.

Ohjelman tarjoama taloudellinen tuki edistää tasavertaista osallistumista.

Organisaatioille Erasmus+ antaa avaimet kansainväliseen yhteistyöhön ja kehittää henkilöstön osaamista. Kansainvälinen yhteistyö lisää organisaatioiden vetovoimaisuutta ja mahdollistaa hyvien käytänteiden jakamista oman organisaation kehittämiseksi.

(https://www.oph.fi/fi/ohjelmat/mika-erasmus-ohjelma 25.7.2019)

Erasmus+ ohjelman turvin ”Tukea  työhön ja opintoihin”- projekti sai alkunsa

13.5 oli onnekas päivä Suvimäen Klubitalolaisille. Silloin saatiin tieto, että olemme saaneet rahoitusta Erasmus+ – ohjelmalta, jonka avulla pääsemme osallistumaan Klubitalojen Maailman seminaariin 28.9-3.10.2019. Osallistumisen tarkoituksena on kehittää monipuolisesti työ- ja opintoyksikköä.

Jo ennen päätöksen saapumista oli yhteistuumin mietitty reissun tuomia mahdollisuuksia niin jäsenten- kuin työntekijöidenkin näkökulmasta, mutta tosi toimiin ja matkasuunnitelmien tekoon ryhdyttiin heti päätöksen tupsahtaessa Klubitalon postiluukusta sisään.

Seuraavassa jäsenen mietteitä matkan suunnittelusta ja toteutuksesta tähän mennessä.

Osloon syksyllä

Olin käynyt jo pitkään työ- ja opintoyksikössä ja Anu rohkaisi minua hakemaan mukaan Klubitalojen maailmanseminaariin. Se pidetään Oslossa syys-lokakuun vaihteessa. Lähetin työ- ja opintoyksikköön lyhyen englanninkielisen hakemuksen ja tässä sitä ollaan, melkein lähdön kynnyksellä. Olemme tehneet jo paljon matkavalmisteluja, lentolippujen hankinta ja seminaari-ilmoittautuminen on jo tehty ja itse olen hankkinut itselleni virallisen henkilökortin. Perhoset alkavat jo lennellä vatsanpohjassa samalla kun valmistelut tekevät lähdön konkreettiseksi. Olen innolla lähdössä matkaan, Norjassa en ole vielä käynytkään.

Olen käynyt kerran viikossa Klubitalon englanninkielen ryhmässä, mutta vielä pitäisi prepata englanninkielen taitoja. No, onhan tässä vielä aikaa. Työpajan pitäminen englanniksi jännittää minua ehkä kaikkein eniten. Mutta reissulta saa varmasti uusia kokemuksia ja on mielenkiintoista nähdä ja kuulla, miten muissa maailman Klubitaloissa toimitaan. Ehkä muiden Klubitalojen kokemuksista voi ammentaa jotain uuttakin Suvimäen Klubitalon toimintaan. Odotan myös innolla muiden Klubitalojen edustajien tapaamista ja heidän kanssaan syntyy varmasti mielenkiintoisia keskusteluja.

– Osloon lähtijä

Suomessa Erasmus+ -ohjelman hallinnoinnista ja toimeenpanosta vastaa Erasmus+ -ohjelman kansallinen toimisto Opetushallituksessa.

Euroopan komissio ei vastaa julkaisun sisällöstä.

Uuden toiminnanjohtajan tervehdys

Elämään mahtuu parhaimmillaan muutama suuri tähtihetki. Minulle yksi sellainen tapahtui kun sain tammikuisena iltana kuulla tulleeni valituksi Suvimäen Klubitalon toiminnanjohtajaksi. Haluankin kiittää kaikkia luottamuksen osoittamisesta sekä siitä lämpimästä vastaanotosta, jota olen saanut talolla kokea. On hienoa olla mukana viemässä Klubitaloaatetta eteenpäin!

Omaan työhistoriaani kuuluu useita työllisyysprojekteja järjestökentällä. Mielenterveyden keskusliitossa Helsingissä työskentelin 14 vuotta työllisyyspäällikkönä, jolloin olin muun muassa kehittämässä työhön- ja opintoihin liittyvän tukipisteen toimintaa ja voimavarakeskeistä työhön valmennusta. Ne olivat antoisia ja opettavaisia vuosia.

Suvimäen Klubitalolla on monia syitä olla ylpeitä itsestään. Olemme Suomen kolmanneksi suurin Klubitalo; niin jäsenmäärältään, kuin kävijämäärillä mitattuna. Talolla on hyvin osaava henkilökunta ja ilmapiiri on kannustava ja välittävä. Tunne, että on tervetullut, on meille jokaiselle ensiarvoisen tärkeä asia.

Ulla on tehnyt loistavaa työtä Suvimäen hyväksi ja voin hyvillä mielin aloittaa tämän yhteisen matkan uutena johtajana. Minulle on tärkeää, että olemme yhteisö, jossa jokainen voi kokea arvostusta, saada toivoa ja rohkaistua omissa tavoitteissaan. Jokainen on tervetullut omana itsenään ja saa osallistua yhteisön toimintaan sen mukaan mikä itselle tuntuu parhaalta.

Minulle on tärkeää kunnioittava ihmisten kohtaaminen ja kannustaminen; näiden lisäksi tässä tehtävässä arvostan erityisesti klubitaloaatteen vertaistuen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden korostamista. Uskon vahvasti työn tekemisen kuntouttavaan voimaan; Klubitalon työ-orientoitunut päivärytmi ja siirtymätyömahdollisuus ovat asioita, joiden kehittämiseen haluan sitoutua. Tärkeää on myös se, että kun voimat ovat vähissä, saa myös levätä ja on yhtälailla tervetullut Klubitalolle saamaan voimaa yhteisöllisyydestä, ryhmistä ja virkistystoiminnasta.

Klubitalotoimintaa kuvastaa mielestäni hyvin seuraava ajatelma:

 ”Kaikella on aikansa. On aika kulkea tarpeen tullen edellä ja aika myös jättäytyä jälkeen.  

On aika levätä ja aika olla liikkeessä.”

Tullaan siis tutuksi talolla!

Eija Rautakorpi

toiminnanjohtaja

Löytöretkellä- kohti tervettä seksuaalisuutta

Terve seksuaalisuus lisää fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ja voimavaroja. Minun seksuaalisuus haavoittui jo nuorena. Hyväksikäytön seurauksena tuo luonnollinen asia muuttui hävettäväksi ja pelottavaksi. Avioeron jälkeen yritin tukahduttaa nuo luonnolliset tarpeet ja kyvyn kokea mielihyvää. Jokainen meistä kaipaa läheisyyttä, hellyyttä, turvaa ja lohtua. Psyykkisesti sairaana minun on vaikea löytää elämänkumppania. Siitä huolimatta minulla on oikeus läheisyyteen, hellyyteen, turvaan ja lohtuun.

Minun on tarvinnut vahvistaa omia rajojani, koska ne on moneen kertaan rikottu. On ollut tarve tutustua omaan kehoon ja alkaa arvostamaan kehoa. Nyt kun olen toipunut menneistä, olen havahtunut siihen, että olen arvokas ja rakastettava. Ilman omanarvontuntoa joutuu helposti suhteeseen, jossa tulee kaltoin kohdelluksi.

Kun annoin itselleni luvan kohdata oman seksuaalisuuteni tajusin, että tuo seksuaalisuus on minussa vahvaa. Se on kuin elämän virta minussa. Se luova voima, jolla kohtaan itseni ja toiset ihmiset. Se on ilma, jota olen vihdoin uskaltanut alkaa hengittää. Se on rohkeutta ja luovuutta. Seksuaalisuus on meissä jo syntyessämme. Elämme seksuaalisuuttamme todeksi eri tavalla eri ikäkausina.

Seksuaalisuuden ongelmiin on olemassa apua esim. seksuaaliterapia tai seksuaalineuvonta. Apua voi kysyä terveydenhuollon ammattilaisilta. Terapian avulla elämääni palasi ilo ja hyvinvointi.

Kirjoitan aiheesta , koska vertaisryhmässä pe 24.5 klo 13 on aiheena seksuaalisuus. Silloin on mahdollista puhua aiheesta ja jakaa omia kokemuksia toisten kanssa. Tuohon ryhmään mahtuu 6 jäsentä. Ryhmä on luottamuksellinen. Ryhmässä on mahdollisuus keskustella omasta miehuudestaan tai naiseudestaan, kehon arvostuksesta ja aistimuksista, turvallisista rajoista, omasta arvosta ja rakastettavuudesta sekä mahdollisuus pohtia oman seksuaalisen hyvinvoinnin lisäämistä ja mahdollisesta tuen tarpeesta. Toinen samanlainen ryhmäkerta seksuaalisuudesta on syksyllä 2019. Ryhmään ilmoittaudutaan kahvion seinällä olevaan nimilistaan.

Nautitaan elämästä eri aistein.

Terv. ryhmän vetäjä Raija Kauranen

Harjoittelijamme Nina Jokela järjesti talolla marraskuun lopusta alkaen hyvinvointiryhmän, joka kokoontui kahdeksan kertaa. Aiheina monenlaista hyvinvointiin liittyvää. Osallistujia oli vaihtelevasti, välillä oli tila ihan täynnä.

Ensimmäisellä kerralla aiheena oli itsetuntemus. Keskusteltiin siitä miten jokainen kokee itsetuntemuksen omassa elämässään. Kuka minä olen? Mitä minä tahdon? Jaettiin vinkkejä myös vertaistuellisesti itsetunnon kohentamiseen. Ryhmässä oli rento ja turvallinen tunnelma, ja ryhmäläiset uskalsivat jakaa rohkeasti omia tuntemuksia toisilleen.Ravitsemusta käsittelevällä kerralla puhuttiin yleisesti ravitsemuksesta. Verrattiin omia ruokailutottumuksia yleisiin terveellisiin ruokavaliosuosituksiin. Käytiin läpi ruokakolmiota, josta saa vinkkejä monipuoliseen ruokavalioon, sekä mistä osista tasapainoinen ruoka koostuu. Keskustelussa tuli myös esille, mitä erilaisia tunteita syöminen saattaa herättää. Puhuttiin esim. tunnesyömisestä, ja jaettiin kokemuksia ja vinkkejä siitä, miten sitä voi hallita niin ettei siitä muodostu ongelma.

Toiminnallisella kerralla askarreltiin Elämäni puu. Tämän menetelmän avulla voi tarkastella omaa elämää, tutkia itseä eri näkökulmista ja oivaltaa, että menneisyys muovaa minuutta. Seuraavalla tapaamiskerralla puhuttiin yleisesti liikunnasta ja sen hyödyistä. Käytiin läpi mitä vaikutuksia kukin on huomannut saaneensa liikunnasta, sekä myönteisiä että kielteisiä. Ideoitiin yhdessä miten ja missä muodossa jokainen voisi lisätä liikuntaa omaan arkeen ihan pienilläkin teoilla. Viidennellä kerralla aiheena olivat ihmissuhteet ja seksuaalisuus. Aiheen avaajana käytettiin sanakortteja. Ryhmäläiset innostuivat keskustelusta, aihe tuntui todella kiinnostavalta, ja sanakortit koettiin hyväksi välineeksi. Käsiteltiin myös tärkeitä seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuolen moninaisuuteen liittyviä asioita.

Toiminnallisella kerralla käytiin reilun viiden kilometrin kävelylenkki kirpeässä ja kauniissa pakkassäässä. Lenkin jälkeen kahviteltiin ja lopuksi rentoutettiin lihaksia venyttelemällä. Olo oli mahtava ja porukka nautti täysillä. Terveys- ja uniaiheiden tiimoilta keskusteltiin jokaisen omista unitottumuksista. Keskityttiin ryhmäläisten kokemiin univaikeuksiin ja jaettiin vinkkejä siihen, miten voisi omassa elämässä parantaa unen laatua. Viimeisellä kerralla aiheena oli rentoutuminen. Pohdittiin mitä rentoutuminen kullekin ryhmäläiselle merkitsee ja minkälaisia rentoutumiskeinoja ja –tyylejä on käytössä. Jaettiin jokaiselle pikarentoutumisopas, jossa käsitellään lyhyitä rentoutumiskeinoja. Tehtiin myös kaksi erilaista rentoutumisharjoitusta.

Palautetta ryhmäläisiltä:
– ihan kiva oli jakaa omia ja kuunnella toisten kokemuksia
– on ollut mielenkiintoista ja on koskettanut omaa elämää
– hyvää keskustelua on syntynyt
– kiva ryhmä! sain uusia ideoita
– tosi paljon ideoita liikunnan lisäämiseksi arkeen
– näki ihmisiä
– kannusti ja rohkaisi syömään terveellisesti
– sain hyvin tietoa terveysasioista
– ryhmä on piristänyt ja herättänyt uusia ajatuksia.
– ikävä kun ryhmä loppui, vastaavia ryhmiä toivotaan
jatkossa lisää

Yhteenvetona voi todeta että käsiteltävät aiheet koettiin tärkeinä ja mielenkiintoisina ja vertaistuen merkitys oli suuri. Omia kokemuksia jaettiin avoimesti.

Nina, Susanna ja Elisa

Toipumisorientaatio

Toipumisorientaatio tarkoittaa ajattelun ja toiminnan viitekehystä. Siinä painottuvat mm. voimavarat, osallisuus ja toivo. Puhutaan myös positiivisesta mielenterveydestä mikä tarkoittaa mielen hyvinvointia ylipäänsä. Psyykkiset vahvuudet ja kyvyt yhdessä muodostavat ihmisen voimavarat. Jokainen tarvitsee toiveikkuutta ja tunnetta siitä, että on hyödyllinen ja voi tuntea läheisyyttä muihin ihmisiin. Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat 1960-luvulta tähän päivään ovat muuttuneet erityisesti asiakkaan asemasta puhuttaessa. Tämä on seurausta asiakkaan ja työntekijän suhteen muutoksesta. (Suvisaari ja Nordling 2016)

”Esa Nordlingin toipumisorientaatio -luennolla 10.10. ilahduin, kun ammattilainen puhui ymmärrettävästi mielenterveyden haasteista. Puhui niin, että minä, jota asia koskee asiakkaan näkökulmasta, olin hänen esittelemän toiminta-ajatuksen sisällössä aktiivinen toimija. Se, että ammattilaiset rehellisesti etsivät toimivaa vuorovaikutussuhdetta asiakkaan kanssa on ehdoton edellytys sille, että vanhoista toimintatavoista päästään uudelle tielle. Ajatus positiivisesta mielenterveydestä on ihmisen kunnioittamista. Mielenterveyskuntoutujan omien voimavarojen kerääminen yhteen, näkyvään maljaan ja niiden käyttäminen arjessa on järkevää. Asiakkaan selkeä rohkaiseminen osallisuuteen on mielestäni lähimmäisenrakkautta. Ihmisyyteen kuuluu vuorovaikutus, eikä sen kuulu loppua sairauteen. Toivo on jokaisen omaisuutta. Iloinen ja onnellinen ihminen on kuka vaan, jonka elämän palikat ovat järjestyksessä. ”

”Mielenterveyden kanssa ponnistelevien ihmisten ongelmat eivät olekaan yksinkertaistettuna heidän motivaatio-ongelmiaan. Ikään kuin asiakkaat eivät ymmärtäisi omaa etuaan. Eivät he kiusallaan jätä tekemättä sitä, mitä ammattilaiset heille hyvää hyvyyttään ehdottavat.”

Toipumisorientaatiossa ammattilainen on tietoinen siitä, että asiakas, jolla on kokemuksia epäonnistumisista, muokkaa mielikuvansa omista, henkilökohtaisista vaikuttamisen mahdollisuuksista helposti kielteisiksi. Tästä seuraa henkilön elämään mm. motivaatio-ongelmia ja opittua avuttomuutta. Mielenterveyskuntoutujalle ulkopuolisuuden tunne on usein seurausta hoidon objektivoivista valtasuhteista. Aina löytyy niitä, jotka ajattelevat asiakkaasta: ”tiedämme mikä hänelle on parasta”.

”Henkilökohtaisesti olen jo pitkään ollut terveyteni suhteen työkyvytön. Siitä huolimatta loppukeväästä lähetin taas kerran kuntoutustuki hakemuksen Kela:lle. Taas kerran Kela:n lääkärin tuomio oli, että olen sittenkin työkykyinen. Työkyvyttömänä työkykyisenä istuin pian TE -toimiston virkailijan huoneessa. Hän ohjasi minut aktiivimallin Kuntouttavaan työtoimintaan. ”Ohjasi” on kauniisti sanottu. Voiko aikuista ihmistä pakottaa aktiivimalliin? Kyllä voi. Kuka tahansa äiti, niin kuin minä jolla on kotona lapsi, valitsee kahdesta ojennetusta kädestä sen, mikä tarjoaa pakkokeinosta sata euroa lisää rahaa. Toinen käsi, jonka tietysti saa myös valita, vie työmarkkinatuesta vähän kerrallaan kaiken.”

Toipumisorientaatiossa asiakkaan lähtökohtana on siis motivoituminen ja se alkaa asiakkaan omista tavoitteista. Hänen omista kiinnostuksen kohteistaan. Kun onnistumiskokemukset lisääntyvät asiakkaan elämässä, myös halua oppia lisää kasvaa. Vertaiskokemukset voivat aktivoida henkilön muutoshalua. Toimintaympäristön vaikutuksella on suuri merkitys. Veijo Nevalaisen (2012) kaaviossa sairauden merkitys on rajattu; elinympäristöön, ihmissuhteisiin ja käsitykseen itsestä. Kaaviosta näemme, että ”sairas osa ei koskaan täytä koko ihmistä”. (liitä piirros/kaavio)

”Keskeytin kuntouttavan työtoiminnan  terveydellisistä syistä. Minua itketti, koski selkään, hengitys pakahtui, katse painui alas ja mielessä hämmensivät hakemusten vaatimiin lausuntoihin käytetty aika, raha ja vähäiset psyykkiset voimavarat. Minä olin vihainen kaikelle tapahtuneelle, mutta ei ollut ketään kenelle osoittaa tämä viha. Onneksi kuulun klubitaloyhteisöön. Osallistun työpainotteiseen päivään sillä energialla, mikä minulla on sille päivälle antaa. Teen asioita ja työtehtäviä, jotka minua kiinnostavat ja inspiroivat, kirjoitan, osallistun ryhmiin, autan keittiössä ja olen mukana erilaisissa koulutustilanteissa jne. Kulunut aika Klubitalolla on vahvistanut minun ajatuksia itsestäni. Olen merkityksellinen ihminen. Olen edelleen älykäs, edelleen toivottu lähimmäinen. Vuorovaikutus ihmisten kanssa on tuonut elämääni toivoa ja uskon myös jakavani toivoa. Oman elämän kulun määrittelyni on kesken (Slade 2010), mutta se on yksi tärkeimmistä asioista, joita olen toipumisorientaatioluennosta oivaltanut. Samoin on minuuden tunteen takaisin saamisen kanssa.”

Ammattilaisen työotetta kuvaavia näkemyksiä (Slade 2010)

Perinteinen: toimimme jo toipumisorientaation mukaisesti. Toipuminen alkaa psyykkisen sairauden tunnistamisesta. Tehtävänä on diagnosoida ja muodostaa käsitys psyykkisen sairauden luonteesta ja tarjota sopivia hoitoja.

Toipumisorientaatiossa: toipuminen on matka, ei päämäärä, olemme matkalla. Toipuminen alkaa minuuden tunteen takaisin saamisesta. Tehtävänä on tukea henkilöä matkalla kohti merkityksellisempää ja nautinnollisempaa elämää.

Perinteinen: ammattilainen on asiakastyössä asiantuntija. Ammattihenkilöstön ja asiakkaan välillä on perustavaa laatua oleva ero.

Toipumisorientaatiossa: ammattilainen on valmentaja tai mentori. Ammattilaiset ja asiakkaat ovat pohjimmiltaan samanlaisia, yritämme elää merkityksellistä ja nautinnollista elämää.

Asumis- ja elinympäristöllä on merkitystä. Tutkimusten mukaan sairaalaympäristö vahvistaa potilaan roolia. Vastaavasti ihmisen voimavarat löytyvät helpoiten arkisissa elämän olosuhteissa, missä rooliodotukset tukevat normaalia – ei sairausmallin mukaista -toimintaa.

”Minä tarvitsen tavallisia vuorovaikutussuhteita. Tarvitsen ympärilleni tavallisia ihmisiä, joilla on viisautta ja ammattitaitoa tunnustaa minulle tapahtuneet asiat. Tarvitsen ihmisiä, jotka näkevät yhdessä minun kanssani vahvuuksia, joita minulla on. Niitä voimavaroja, jotka pulpahtavat pintaan niiden menetettyjen sijaan. Niihin tarttumiseen olen saanut paljon kannustusta Klubitalolta. Niillä on merkitystä kaiken hyvinvointini pohjaksi. Minun tulee myös voida hyvin. Minun elämän tarkoitus ei ole sairastaa vaan elää täyttä elämää sairastumisesta huolimatta.”

Mielenterveyden kahden jatkumon mallissa hylätään ajatus, jossa mielenterveys ja mielenterveyden häiriö ovat saman jatkumon vastakkaisia päitä. Uutta tässä näkemyksessä on se, että ymmärretään seuraava tosiasia: mielenterveys ei ole vain mielenterveyshäiriön puuttumista.

Toipumisorientaation vahvistavat tekijät: